Sanomalehtiyliopiston 20-vuotisjuhlavuoden opintojakso toteutettiin tänä keväänä teemalla Laman varjot. Kurssi huipentui iltapäiväseminaariin Vaasan yliopistolla, jossa professori Seppo Pynnönen (kuvassa) tarkasteli lamaa talousmittarein arvioituna.

– Lama ei välttämättä näy talousmittareissa yksi yhteen. Laman vaikutus esimerkiksi bruttokansantuotteeseen on viime vuosikymmeninä vähentynyt. Nykyään "lama ei tapa", kuten saattoi olla ennen. Laman inhimillinen vaikutus ei ole enää niin merkittävä, vaikka tietenkin esimerkiksi työttömyys kasvaa.

Lama on talousmittarein arvioituna harvinainen ilmiö. Kasvukaudet ovat kestäneet pidempään ja lama-ajat vähemmän. Laman vaikutukset mm. teollisuuteen korjaantuvat nopeammin kuin esimerkiksi rakentamiseen.

Pynnösen mukaan 1930- ja 1990-luvun lamoissa rahoitusinstituutioilla on ollut keskeinen rooli pörssiromahduksen ja pankkikriisin muodossa. Myös Suomessa ollaan entistä riippuvaisempia kansainvälisen talouden vaihteluista.

Tutkimusprofessori Marko Kohtamäki esitti miten palveluiden ja asiakasarvon luomisella voidaan selviytyä lamasta. Kohtamäen mukaan palveluiden räätälöinti ja erilaistaminen voivat toimia lisäarvon tuottajina, sekä asiakkaan, että myös palveluntuottajan näkökulmasta.

– Asiakkaan kanssa luodaan yhteisen oppimisprosessin kautta arvoa tietylle palvelulle tai tuotteelle. Kyse voi olla palvelun tuotteistamisesta tai tuotteeseen lisätystä palvelusta. Lamasta selviytymisessä yrityksen oppimis- ja reagointikyky ratkaisee.

Professori Pirkko Vartiainen puolestaan pohti kansalaisten roolia julkisten palveluiden kehittäjinä. Vartiaisen mukaan julkisessa palveluntuotannossa eletään jatkuvassa lamassa, koska käytettävissä olevat resurssit ovat niukat.

– Joudutaan miettimään mihin esimerkiksi terveydenhuoltoon varatut rajalliset voimavarat suunnataan. Uudet demokratiainnovaatiot, kuten kansalaisraadit, ovat yksi keino osallistaa kansalaiset myös tähän keskusteluun.

– On ilmeistä, ettei julkisten palveluiden kehittämisessä tukeuduta tavallisten palveluiden käyttäjien kokemuksiin. Kokemusperäistä tietoa väheksytään. Asiantuntijoiden rooli kehittämisessä on vahva.

Vartiaisen mukaan kansalaisten osallistamisen julkisten palveluiden kehittämiseen on kuitenkin nähty lisäävän päätöksenteon hyväksyttävyyttä sekä päätösten sisältöä. Myös empatia ja toisen näkemysten kunnioittaminen lisääntyvät.

Ainutlaatuinen sanomalehtiyliopisto

Vaasan yliopiston eri yksiköiden, avoimen yliopiston ja sanomalehti Pohjalaisen yhteistyössä kehitetty sanomalehtiyliopisto on lajissaan ainutlaatuinen ja ennakkoluuloton opiskelumuoto, joka on käytössä ainoastaan Vaasassa.

Ajatus sanomalehtiyliopistosta sai alkunsa jo vuonna 1992. Ideana oli palauttaa sanomalehti perustehtäväänsä, kansan sivistäjäksi. Vuosittain jonkin tiedekunnan tai yksikön professorit ja tutkijat tuottavat sanomalehtiyliopiston opinnot artikkelisarjan muodossa. Opintojen suorittaminen tapahtuu avoimessa yliopistossa, ja opinnot tuodaan tarjolle sanomalehden välityksellä.

Apurahan saivat

M.Sc. Richard Addo-Tenkorang, Concurrent Enterprise: An Industrial Competitive Advantage for New Product Introduction/Development in Finland

KTM Juha-Pekka Kurvinen, Media-ammattilaisten sisäisten tarinoiden johtamiskäsityksiä

M.Sc. Nnamdi Oguji, Acquisition Strategies and Performance of Nordic Manufacturing Firms in Central and Eastern Europe

M.Sc. Narashima Boopathi Sivasubramanain, Leading Business in India – Cultural Intelligence Quotient (CQ) Perspectives of Finnish Leadership Behavior

M.Sc. Rayko Toshev, Decision Making Models and Customers Service Design for ”Smart” Electric Grid Networks

KTL Olli Välimäki, Kovenantit, informaatio ja kumppanuus

Narashima Boopathi Sivasubramanain ja Richard Addo-Tenkorang.

Nissin Säätiö jakoi myös useita pienempiä apurahoja kaupallisiin opintoihin, kauppatieteelliseen tutkimukseen ja liikesivistykseen. Kaikki apurahan saajat löytyvät osoitteesta: www.nissinsaatio.fi/apurahat2012.htm

Tohtorikoulutettavan kaksivuotiset tehtävät

Tutkijakoulun jo aiemmin myöntämät tohtorikoulutettavan paikat 1.8.2012 alkaen kaksivuotiseen työsuhteeseen saivat

M.Sc. Denis Davydov, Essays on Empirical Corporate Finance and Banking

FM Sylvi Elsner, Lexemet Zuwanderer i tysk migrationsdiskurs

KTM Tuomas Huikkola, Teollisuuden ratkaisuliiketoiminnan strategiset kyvykkyydet

M.Sc. Zhu Liandong, Efficiency of Biodiesel Production from Algae Naturally Growing in Lakes, Reservoirs, and Seas in Finland

Oppilaitoksen johtaminen on vaativa ja haasteellinen tehtävä, joka edellyttää osaamista ja tukea. Hallinnollinen työnohjaus auttaa opetustyön suunnittelussa, kehittää organisointitaitoja ja auttaa rehtoria jaksamaan työssään.

Hallinnollisen työnohjauksen merkitys perustuu myös mahdollisuuteen parantaa oppilaitosjohtajan ja henkilöstön välisiä suhteita sekä tukea varhaista puuttumista työyhteisön ongelmatilanteisiin. Lisäksi se antaa uusia näkökulmia toiminnan johtamiseen, lisää henkilöstöjohtamisen valmiuksia ja tukee päätöksentekoa.

Ristiriidat kuormittavat

– Oppilaitosjohtamiseen liittyy hankalia ja ristiriitaisiakin tilanteita, jotka lisäävät epävarmuutta työssä ja kuormittavat rehtorin ja koko työyhteisön hyvinvointia.

– Tasapainon löytäminen pedagogisen ja hallinnollisen johtamisen välille, ristiriitaisten asioiden selvittäminen, yhteishengen ylläpitäminen sekä henkilöstön sitouttaminen työyhteisön kehittämiseen edellyttävät johtamisosaamista, Ollila kertoo.

Ollilan mukaan tuloksia voidaan hyödyntää yleisesti organisaatioiden johtamisessa ja johtamiskoulutuksessa. Erityisesti tulokset ovat käytettävissä opetustoimen ja oppilaitosjohtajien koulutuksen tukena ja pohdittaessa hallinnollisen työnohjauksen järjestämistä sekä tarvetta tämän päivän ja tulevaisuuden yhä haasteellisemmassa yhteiskunnassa.

– Johtamisosaamisella ja sen tukemisella on työssä jaksamiseen kauaskantoinen vaikutus.

Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä 2 885 suomenkielisten perusopetuksen ja lukion oppilaitosten rehtoreille ja johtajille. Kyselyyn vastasi yhteensä 691 oppilaitosjohtajaa.

Oppilaitosjohtamista käsittelevä tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa "Ihmisen ääni. Tutkimus deliberatiivisen demokratian mahdollisuuksista suomalaisessa terveydenhuollossa" -tutkimushanketta.

Julkaisu ja tilaukset:
Ollila, Seija (2012). Hallinnollinen työnohjaus perusopetuksen ja lukion johtamisessa. Tukea johtamisosaamiselle. Tutkimuksia 298. Sosiaali- ja terveyshallintotiede 7.

KTM Emilia Peni sai 25 000 euroa väitöksen jälkeiseen tutkimukseen, jossa tarkastellaan naisjohtajuuden vaikutusta yrityksen taloudelliseen tilanteeseen ja tilinpäätöksen laatuun.

KTL, OTM Anne Katajamäki sai 21 000 euroa verkostokyvykkyyden merkitystä pk-yrityksen kehittymisen edistäjänä käsittelevään väitöskirjatutkimukseen. KTM, FM Jouni Laitiselle myönnettiin 21 000 euron apuraha tilintarkastajan vahingonkorvausvastuun rajoittamista käsittelevään väitöskirjatyöhön. KTM Karita Luokkanen-Rabetino sai 21 000 euroa muutosta ja jatkuvuutta strategisen adaptaation ytimessä käsittelevään väitöskirjatutkimukseen. KTM Johanna Pihlajamaa sai verkostomateriaalin roolia ja hallintaa käsittelevään väitöskirjatutkimukseen 21 000 euroa.

FM Pertti Mikkola sai 21 000 euroa Etelä-Pohjanmaan yhdyskuntarakenteen kehittymistä käsittelevään väitöskirjatyöhön. FM Eveliina Salmela sai 21 000 euroa erikoisalaan liittyvän tiedon hakemista ja jakamista verkkoyhteisöissä käsittelevään väitöskirjatyöhön. HTM Noora Tuomiselle myönnettiin 21 000 euroa luovuuden johtamista käsittelevään väitöskirjatutkimukseen.

9 000 euroa väitöskirjatyöhönsä sai FM Jenni Palmroos, joka tarkastelee pakkoyrittäjyyttä ja sen seurauksia yksilötasolla. M.Sc. Liandong Zhu sai 3 500 euroa leväperäisen biodieselin valmistusta ja ympäristövaikutusta käsittelevään väitöskirjatutkimukseen.

Etelä-Pohjanmaan rahasto on yksi Suomen Kulttuurirahaston 17 maakuntarahastosta. Rahaston tarkoituksena on historiallisen Etelä-Pohjanmaan maakunnan henkisen ja taloudellisen kulttuurin vaaliminen ja kehittäminen.

M.Sc. Alemu Moges Belay
Productivity improvement using concurrent engineering as competitive strategy

M.Sc. Katalin Érsek
Health policy and health economics of breast cancer prevention. A comparison between Finland and Hungary.

FM Elina Nevasaari
Bakom orden – att strukturera vetande i språkbadselevers uppsatser

Elina Nevasaari

Vuonna 1961 perustettu Vaasan yliopistosäätiö tukee Vaasan yliopiston kehittämistä ja sen piirissä harjoitettavaa tieteellistä tutkimusta ja opetusta. Merkittävän osan tutkimukseen suunnatusta tuesta muodostavat tutkielmaa tai jatkotutkimusta tekeville opiskelijoille myönnetyt apurahat.

Tilaisuudessa jakoivat apurahoja myös Kauppias Gustaf Svanljungin lahjoitusrahaston säätiö 56 000 euron sekä Pohjanmaan kauppakamarin Vaasan kauppakamariosasto 34 700 euron edestä. Apurahojen saajat löytyvät säätiön ja kauppakamarin omilta sivuilta.

Kyseessä on vanha ja arvostettu tieteellinen akatemia (perustettu 1889) Pohjoismaiden vanhimmassa yliopistossa.

– Nimitys on hieno asia verkostoitumisen, keskusteluyhteyden ja muun tieteellisen yhteistyön kannalta, Lönnroth kertoo.

www.khvsu.se

Palkinnoksi kummatkin saivat 850 euroa. Rehtori Matti Jakobsson ojensi voittajille diplomit palkintokahvien lomassa.

Kilpailun tarkoituksena oli tuottaa yliopistoa, opiskelua ja opiskelijaelämää kuvaava markkinointivideo yliopiston opiskelijarekrytoinnin tarkoituksiin.

Katso voittajavideot: http://www.facebook.com/vaasanyliopisto?sk=videos

Maria Nilova (vas.), Arttu Ylitalo, rehtori Matti Jakobsson ja Shaima Abdelmageed.

Kilpailun voitti Jaakko Niemisen, Toni Savolaisen, Jami Pasasen, Hanne Salomaan, Hannu Mujeen ja Tiina Kaarniemen tiimi Elintarvikekauppa internetissä -liikeideallaan. Toiselle sijalle ylsi Jussi Järvenpää liikeideallaan pikamajoituspalveluista. Opiskelijat osallistuivat kilpailuun johtamisen laitoksen pitämällä Yrityksen liiketoimintasuunnitelma -kurssilla.

BusinessFactory IdeaLab järjesti tänä vuonna jo neljättä kertaa BusinessChance -liikeideakilpailun, jossa opiskelijat saavat testata liikeideansa markkinapotentiaalia Vaasan alueella. Kilpailu on Vaasan korkeakoulukonsortion yhteinen, ja tänä vuonna kohderyhmänä olivat Vaasan ammattikorkeakoulun, Vaasan yliopiston ja Hankenin opiskelijat. Kilpailuun osallistui 14 joukkuetta.

Arviointiryhmä koostui liike-elämän ja sen tukiorganisaatioiden sekä paikallisten yrityskummien edustajista. Arviointitilaisuudessa kilpailijat saivat arvokasta palautetta liikeideoidensa kehittämiseksi. Kilpailun palkintorahasponsoreina toimivat Keksintösäätiö, Vaasanseudun Kehitys Oy Vasek, Mervento Oy ja VNT-Management Oy.

Kärki loi tutkimuksessaan analysointimenetelmän, jonka avulla toimitusaikaan liittyvien joustopäätösten vaikutuksia pystytään vertaamaan kannattavuuteen ja asiakastyytyväisyyteen.

Tulokset osoittavat, että toimitusaikojen joustavuus vaikuttaa positiivisesti yrityksen kannattavuuteen ja asiakastyytyväisyyteen. Lisäksi tutkimuksessa nousee esille nopeiden toimitusten parempi kannattavuus.

– Nopeat toimitukset voivat olla kannattavampia valmistavalle yritykselle kuin pidemmän ajan toimitukset huolimatta siitä, että nopeiden tilausten hankinta- ja tuotantokustannukset olivat yleisesti ottaen kalliimpia, selittää Kärki.

– Esimerkiksi sähkölaitteita ja -kojeita valmistavalta teollisuuden alalta ovat puuttuneet konkreettiset menetelmät varmentaa asiakastoimitusaikaa koskevien päätösten vaikutukset kannattavuuteen ja asiakastyytyväisyyteen, Kärki kertoo tutkimuksen taustoista.

Tutkimus tehtiin tapaustutkimuksena kolmessa kansainvälisillä markkinoilla toimivassa, suomalaisessa sähkölaitteita ja -kojeita valmistavassa yrityksessä. Tutkimus suoritettiin haastattelemalla kyseisten yritysten avainhenkilöitä, analysoimalla yritysten tilaus-toimitusrekistereitä ja talouslukuja.

Väitöstiedot

KTM Petri Kärjen tuotantotalouden alaan kuuluva väitöskirjatutkimus ”The Impact of Customer Order Lead Time-based Decisions on the Firm´s Ability to Make Money. Case Study: Build to Order Manufacturing of Electrical Equipment and Appliances” tarkastetaan torstaina 26.4.2012 klo 12.00 alkaen salissa F652 (Fabriikki).

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii Dr. Yongjiang Shi (University of Cambridge) ja kustoksena professori Petri Helo.

Väitöskirjan tilaukset ja pdf

– Tavoitteena on saada korkeakoulusta valmistunut kansainvälinen osaaja jäämään Suomeen ja etenkin tänne Vaasan seudulle, Vaasan yliopistossa itsekin maisterin tutkintoa suorittava projektipäällikkö Jonathan Paquet kertoo.

– Opiskelijat haluavat jäädä Suomeen valmistumisensa jälkeenkin. Työpaikan löytäminen voi olla kuitenkin vaikeaa. Tämän hankkeen kautta opiskelijalle avautuu ainakin yksi ovi.

– Tähän mennessä harjoittelupaikan on saanut 18 opiskelijaa. Harjoittelupaikat ovat usein pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joissa on joustavasti mahdollisuus järjestää pienempiä projekteja.

Kansainvälistä liiketoimintaa opiskeleva Maria Nilova (kuvassa) on työskennellyt tuotesuunnitteluun erikoistuneessa Delektressä maaliskuun alusta alkaen.

– Parasta on ollut se, että voin soveltaa oppimaani käytäntöön ja saman tien nähdä myös tuloksia, Venäjältä kotoisin oleva Nilova kertoo. Työnantajan antama vastuu ja luottamus taitoihin ovat Nilovalle tärkeitä.

Yritysten antama palaute harjoittelijoista onkin ollut kiittävää.

– Yritykset ovat olleet positiivisesti yllättyneitä siitä, miten taitavia opiskelijat ovat. Useilla on jo aiempia tutkintoja ja kokemusta työelämästä omasta kotimaastaan sekä erittäin hyvä kielitaito, Paquet kertoo.

Harjoitteluohjelmalle on saatu jatkoa myös ensi lukuvuodelle. Harjoittelupaikkoja kaivataan myös ensi vuodelle.

– Harjoitteluohjelma tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia tutkia uusia markkina-alueita ja kansainvälistyä. On hienoa todeta, että vaasalaiset yritykset vastaavat globaaliin kilpailuun palkkaamalla osaajia, juhlarahahankkeen koordinaattori ja Vaasan yliopiston kansainvälisten asioiden yksikön päällikkö Francesca Cucinotta kertoo.

Kuvassa Francesca Cucinotta ja Jonathan Paquet.

Hankkeen koordinaattorina toimii Vaasan yliopiston kansainvälisten asioiden yksikkö. Kansainvälisten opiskelijoiden harjoitteluohjelma on osa Vaasan kaupungin rahoittamaa juhlarahahanketta.

Lue lisää hankkeesta: www.vaasahighedu.fi

Yli 1600 hakijaa houkutelleeseen kesätyöhön Vaasan seudun energialähettiläänä on valittu tamperelainen energiateekkari Tuomas Vanhanen. Täydentäviä opintoja Wienin teknillisessä yliopistossa suorittava Vanhanen kuittaa kesätyöstä 30 000 euroa 12 Vaasan seudun kärkiyrityksen palveluksessa. Tehtävissään hän vie sanaa Vaasan seudun energiakeskittymän merkityksestä Suomelle ja kertoo kokemuksistaan energia-alan yrityksissä mm. sosiaalisessa mediassa.

Suomen kaunein kampusalue ja energia-alan tutkimus tulevat Vanhaselle tutuksi juhannusviikolla. Vaasan yliopiston ja VAMK:n vieraana olevalla Vanhaselle esitellään mm. Vaasan Energiainstituutin toimintaa, Technobothnian tutkimuslaboratorioita sekä sovelluskohteita, jossa uusiutuvaa energiaa käytetään.

Vaasan seutu on Vanhaselle tuttu ja osaan työnantajayrityksistä hän on tutustunut opiskelun merkeissä. Tiedon energialähettilään rekrytoinnista hän sai Wienissä, kun opiskelukaveri suositteli Facebookissa tehtävään hakemista.

Energialähettilään työt alkavat toukokuun lopussa ja hänen kuulumisiaan voi seurata muun muassa EnergyVaasan energialähettiläs-sivuilla osoitteessa www.energyvaasa.fi/lahettilas.

Routamaan ja Jianyu Oun johtamisen alaan kuuluvassa yhteisartikkelissa "Cultures and Manager's Type Structures - Comparison of China, Finland and South-Africa" tarkastellaan kulttuuritaustan yhteyttä näiden maiden johtajien persoonallisuustyyppirakenteisiin. Maiden kulttuurien välillä oli erittäin merkitsevät tilastolliset erot.

– Suomen osalta voidaan todeta, että feminiinisessä, individualistisessa ja melko huonon epävarmuuden sietokyvyn kulttuurissa varsinkin suurten yritysten ja julkisorganisaatioiden johtajat ovat keskimäärin tyyppirakenteeltaan vähemmän innovatiivisia, epäyrittäjämäisiä ja huonosti muutosta hallitsevia. Johtajavalinnat niin organisaatio- kuin kansallisellakin tasolla ovat avainpäätöksiä, joissa pitäisi päästä kulttuuria uudistavaan, ei vanhaa säilyttävään kulttuurin ja sen mukaisiin arvoihin. Nokian jyrkkä alamäki on hyvä esimerkki heikoista johtajavalinnoista, mutta ei muidenkaan suurten yritysten tai julkisen organisaatioiden toiminta mitenkään esimerkillisen proaktiivista ole ollut, Routamaa kertoo.

Kuudettatoista kertaa järjestettyyn kansainvälisen liiketoiminnan konferenssiin oli hyväksytty 80 esitelmää. Pääosin tohtori- tai professoritason esitelmöitsijöitä oli 36 maasta.

Konferenssin yhteydessä Routamaalle myönnettiin myös World Business Instituten Fellowship-tunnustus kontribuutioista tutkimusalueillaan. Fellowship oikeuttaa mm. toimimaan Associate Editorina instituutin julkaisemissa tieteellisissä lehdissä.

Australialaislähtöinen World Business Institute toimii maailmanlaajuisesti ja järjestää konferensseja, tohtorikoulutussymposiumeja sekä julkaisee useita tieteellisiä julkaisuja.

Lue lisää tutkimusryhmästä Personality Approach to Leadership and Organizational Behavior ja sen tuloksista.

– Saksalaisessa nyky-yhteiskunnassa holokaustin, toisen maailmansodan ja kansallissosialistisen hirmuvallan jälkivaikutukset ovat edelleen monin tavoin läsnä. Vuosien 1933 ja 1945 välisen ajan muistelu on osoittautunut saksalaisen itseymmärryksen ytimeksi sodanjälkeisistä ajoista lähtien. Tämä tekee aiheesta erityisen kiinnostavan myös kansainvälisestä näkökulmasta, Rink kertoo.

Tutkimuksen lähtökohtana on väite liittotasavaltalaiselle muistelemiselle leimallisesta negatiivisuudesta ja siihen kohdistuvasta muutoksesta.

Rink on tutkinut vertailevasti saksalaisen nykykirjallisuuden teoksia ja osoittanut niiden merkityksen muistelemisessa.

– Historialliset ja muistelevat kaunokirjalliset teokset antavat hedelmällisen välineen, jolla lähestyä saksalaista muistelukulttuuria. Tarkastelemani teokset jouduttavat muutosta muistelussa, Rink kertoo.

– Aikalaistodistajien aikakauden loppuessa Saksassa tulee uusi ikäpolvi toteuttamaan syyllistutkimusta. Tällä hetkellä tutkitaan uudelleen Saksan puolustusvoimien rikoksia toisen maailmansodan aikana, joka on ollut jo lukemattomien perheromaanien aiheena. Sen lisäksi samanaikaisesti on Günter Grassin teoksen Krebsgang ilmestyttyä käyty kiivasta keskustelua siihen asti sivuutetuista saksalaisista uhrikertomuksista. Tarinat toisen maailmansodan lopun aikaisista saksalaisten uhrien pakomatkoista ja maastakarkotuksista sekä traumaattisista vaikutuksista saksalaiseen nyky-yhteiskuntaan kerrotaan nyt uudelleen sodan jälkeisten sukupolvien toimesta.

Väitöstiedot

FM Christian Rinkin saksan kielen ja kirjallisuuden alaan kuuluva väitöskirjatutkimus ”Von Christian Kracht bis Günter Grass. Die Kritik am negativen Gedächtnis und der Wandel in der deutschen Erinnerungskultur” tarkastetaan perjantaina 20.4.2012 klo 12 alkaen auditorio Kurténissa (Tervahovi).

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Beatrice Sandberg (Bergenin yliopisto) ja kustoksena professori Christoph Parry.

Tilaukset ja pdf

Agricolaa pidetään suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isänä. Hän loi pohjan kirjoitetulle suomen kielelle sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat.

– Agricolan merkitys on yhä ajankohtainen. Hänen vaikutuksena näkyy siinä kirjakielessä, jota nykyäänkin käytämme. Ilman Agricolaa kirjoitettu suomen kieli saattaisi olla toisenlaista, miettii nykysuomen professori Esa Lehtinen Nykysuomen ja kääntämisen yksiköstä.

Suuri osa Agricolan elämäntyöstä oli uskonnollisen kirjallisuuden kääntämistä suomen kielelle. Ennen Agricolaa suomenkielistä kirjoitettua tekstiä oli varsin vähän, joten hän joutui kirjoittamaan aiemmin kirjoittamatonta puhuttua kieltä sekä keksimään uusia sanoja. Papeille ja opettajille tarkoitettu, ensimmäinen suomen kielellä painettu teos Abckiria ilmestyi vuonna 1543, ja Uuden testamentin käännös julkaistiin vuonna 1548.

– Kirjakieli on keskeinen tekijä kulttuurissa, sillä ilman sitä kulttuuria ei voi kehittää. Agricola ei kuitenkaan ensisijaisesti ollut kiinnostunut kielestä vaan hänen tavoitteensa olivat uskonnolliset. Hän halusi saada suomea puhuville kirkollisia tekstejä heidän omalla äidinkielellään, kertoo Lehtinen.

Albert Edelfeltin piirros Mikael Agricolasta.

Käy Facebookissa tykkäämässä omista suosikeistasi 15.4. mennessä. Videoraati valitsee ja ilmoittaa voittajat seuraavan viikon aikana:

http://www.facebook.com/vaasanyliopisto?v=app_2392950137

Virtuaalisella tehtaalla tarkoitetaan hajautetun tuotannon mallia, jossa tuotteita ei tehdä samassa paikassa vaan alihankkijoita ja osien toimittajia on useita. Organisoituminen virtuaaliseksi tehtaaksi on usein tilannekohtaista, projektiluonteista ja tilapäistä. Yritysten on kuitenkin pystyttävä ohjaamaan suunnitteluaan ja tuotantoaan kuin kaikki olisi fyysisesti samassa tilassa.

Net-Challenge -hankkeen päätavoitteena oli luoda työkaluja virtuaalisen tehtaan verkostojen hallintaan. Teollisuuden alan pienet ja keskisuuret yritykset voivat työkalun avulla yhdistää osaamistaan ja resurssejaan tuotteiden suunnittelussa ja valmistamisessa.

– Globaalissa markkinatilanteessa pärjätäkseen eurooppalaisten pienyritysten tulee verkostoitua ja yhdistää voimiaan uudella tavalla. Näin voidaan vastata asiakkaiden tarpeisiin nopeammin, saadaan uudet tuotteet markkinoille nopeammin, tuotevalikoima kasvaa ja hinnat ovat kilpailukykyisemmät, kertoo professori Petri Helo, jonka erityisalaa ovat logistiset järjestelmät ja toimitusketjujen hallinta.

Hankkeessa luotiin virtuaalisen tehtaan johtamiseen ja kokonaisuuden hallintaan käsikirja, jossa kuvataan toiminnan ohjauksen periaatteet, muun muassa toiminnan läpinäkyvyys eri toimijatahoille. Vaasan yliopiston osuus projektissa liittyi verkostojen johtamisen kehittämiseen.

– Yritysverkon rakentamiseen ja yksittäisen virtuaalisen tehtaan ohjaukseen luodaan yhteiset toimintaperiaatteet. Yritysverkossa partnerit kommunikoivat, jakavat markkinatietoa ja luovat luottamukselliset suhteet keskenään. Joku kerää tarvittavat kumppanit projektille. Projektin jälkeen syntynyt osaaminen ja asiakaspalaute palautetaan yritysverkkoon, jotta seuraavia virtuaalitehtaita muodostettaessa osataan valita oikeat osaavat partnerit, hankkeessa mukana ollut Technobothnian johtaja Timo Kankaanpää kuvailee.

Yritysverkkoon hakeutuu jäseniä, joista arvioinnin kautta muodostuu partnereita.

– Uutta virtuaalista tehdasta luodessa tarvitaan paikka, jossa osapuolet voivat jakaa tietoa ja resurssejaan. Tähän tarpeeseen Net-Challengessa luotiin erilaisia työkaluja ja pilotteja, joilla hajautetun tuotannon osapuolet saadaan hallitusti yhteen, Helo kertoo.

Euroopan komission seitsemännen puiteohjelman rahoittama Net-Challenge -hankkeen päävastuu oli portugalilaisella INESC Porto -tutkimuslaitoksella. Hankkeessa oli mukana useita tutkimusorganisaatioita ja pienyrityksiä sekä Euroopasta että Kiinasta. Vaasan yliopiston lisäksi Suomesta mukana oli ohjelmistotyökaluja kehittävä Wapice Oy.

Taloustieteen professori Panu Kalmin johtamalle tutkimusryhmälle myönnettiin 50 000 euroa aiheeseen Kuluttajien taloudellisen lukutaidon mittaaminen Suomessa. Kalmin ryhmän saama apuraha oli säätiön suurin yksittäiselle työryhmälle myönnetty tutkimusapuraha.

– Tutkimuksen tavoitteena on mitata suomalaisten kuluttajien taloudellista osaamista ja sen yhteyksiä taloudelliseen käyttäytymiseen. Tämän on tarkoitus olla Suomessa ensimmäinen edustavalla, kaikki väestöryhmät kattavalla otoksella tehtävä tutkimus, Kalmi kertoo.

Taloustieteen jatko-opiskelija Jari-Mikko Meriläinen sai 25 000 euroa väitöskirjan tekemiseen aiheesta Osuuskuntamuotoisten pankkien stabiilius finanssikriisissä.

Tilastotieteen professori Seppo Pynnönen sai 10 000 euron tutkimusapurahan hankkeeseen, jossa testataan pitkän aikavälin markkinainformaation tuottovaikutusta arvopaperimarkkinoilla.

Apurahan saajien luettelo on nähtävissä OP-Pohjola-ryhmän sivuilta.

Kauppatieteellisen alan hakijamäärä kasvoi edelleen ja sai yhteishaussa myös edellisvuotta enemmän ensisijaisia hakemuksia. Kauppatieteelliselle alalle tuli 3027 hakemusta.

Myös tekniikan alalla hakemusten määrä kasvoi. Hakemuksia tuli 267.

Hallintotieteiden kandidaattiohjelman uudistusta voidaan pitää onnistuneena, sillä hakijamäärä kasvoi. Tänä vuonna haettiin neljän pääaineen sijasta yhteen yhteiseen kandidaattiohjelmaan, johon saapui 482 hakemusta.

Hakemuksia humanistiselle alalle tuli yhteensä 618, mikä on vähemmän kuin edellisvuonna. Tähän vaikuttavat mm. päällekkäisten hakemusten väheneminen. Humanistisella alalla koulutusohjelmat muuttuvat siten, että entisten seitsemän pääainevaihtoehdon sijasta haettiin nyt kolmeen kandidaattiohjelmaan.

Kesän päävalinnoissa Vaasan yliopistoon otetaan 555 uutta opiskelijaa, joista kauppatieteisiin 260, diplomi-insinööritutkintoon 60, humanistiselle alalle 160 ja hallintotieteisiin 75. Osaan koulutuksista valitaan suoraan ylioppilastutkintotodistuksen arvosanojen perusteella, mutta suurin osa hakijoista osallistuu valintakokeisiin touko-kesäkuussa. Yliopistot ilmoittavat kesän opiskelijavalintojen tulokset viimeistään 17. heinäkuuta. Valitut opiskelijat saavat opiskeluoikeuden sekä kandidaatin että maisterin tutkintoon.

Yliopisto ottaa myös erillisvalinnan kautta uusia opiskelijoita ilman valintakokeita. Avoimen yliopiston kautta hakijoita oli 97. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat hakea suoraan maisteriohjelmiin. Niissä hakijoita oli 659.

Aineistoa kerätään parhaillaan kiusaamista kokeneilta osoitteissa https://eforms.uwasa.fi/lomakkeet/1919/lomake.html (suomeksi) ja https://eforms.uwasa.fi/lomakkeet/19...nnakkaislomake (ruotsiksi). Aikaa vastata on 15.4. saakka. Kysely toteutetaan julkisoikeuden ja sosiaali- ja terveyshallintotieteen oppiaineiden yhteistyönä.

Vastauksia tullaan vertaamaan muun muassa oikeuskäytäntöön siitä, mitä on pidetty esimerkiksi tuomioistuimissa riittävänä opetushenkilökunnan/opetuksen järjestäjän puuttumisena koulukiusaamiseen.

Hankejohtaja, HTT Niina Mäntylän mukaan tutkimuksessa selvitetään myös asettaako lainsäädäntö riittävät velvoitteet ja keinot koulukiusaamiseen puuttumiselle kun otetaan huomioon koulukiusaamisen vakavuus ja sen pitkäkestoiset seuraukset. Entä miten oppilaitosjohtamisen keinoin näitä velvoitteita voidaan ottaa haltuun ja lisätä hyvinvointia kouluissa?

Hankkeen tutkimustuloksia on odotettavissa vuoden 2012 lopussa.

Tutkimus on osa kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamaa hanketta Lasten oikeudet ja yhdenvertaisuus perusopetuksessa, jossa tutkitaan mm. turvallista opiskeluympäristöä ja koulukiusaamista.

KTM Katriina Pankakoskelle myönnettiin Kaarlo ja Toivo Kankaan rahastosta 20 000 euroa. Pankakoski tarkastelee väitöstutkimuksessaan tavaramerkkien siirtohinnoittelua ja rojalteihin liittyvää verosuunnittelua kansainvälisen konsernin tuloverotuksessa.

KTT, tutkijaopettaja Elina Varamäen johtamalle tutkimusryhmälle myönnettiin 12 000 euroa. Tutkimusryhmä tutkii sivutoimiyrittäjyyden merkitystä korkeakoulusta valmistuneiden keskuudessa.

Tohtorikoulutettava Nina Sormuselle myönnettiin 12 000 euroa. Apurahoja myönnettiin myös johtamisen, tilastotieteen ja markkinoinnin tutkijoille.

Apurahan saajien luettelo on nähtävissä Liikesivistysrahaston verkkosivuilta.